Varjopuutarhassamme on jo kukkivia kasveja. Ketunleipä, eli käenkaali, on aina aikainen aloittaja ja kukkii nyt pisin pihaa.
Käenkaali Oxalis acetosella
Linnut ovat ilmeisesti tuoneet myös valkovuokon pihalle. Ennen ei ole valkovuokkoa täällä ollut.
Valkovuokko Anemone nemorosa
Jalokiurunkannus on aina ollut pihalla. Se selvisi jopa siitä, kun koko piha myllättiin ylösalaisin.
Kasvi on alunperin peräisin Siperiasta ja tullut Suomeen vuonna 1765. Tämä kukka on usein nähty vanhoissa huvila- ja kartanopuutarhoissa. Olisiko se meidän pihalle levinnyt naapurikartanon mailta?
Jalokiurunkannus Corydalis nobilis
Kesäpikkusydän alkaa myös kukkimaan aikaisin. Kirvat ovat aikasempina vuosia vaivanneet tätä kukkaa. Onko siihen viereen tullut myös vaahteran alku?
Kesäpikkusydän Disentra formosa
Tarhavarjohiippa näyttää siltä kuin olisi kukkinut jo. Tämän pitäisi olla kova leviämään, mutta meidän varjopihalla tämä ei kyllä näytä voivan kovin hyvin.
Tarhavarjohiippa Epimedium * rubrum
Kotkansiivet kurottavat jo korkeuksiin. Näillä on niin hauska kasvutapa.
Kotkansiipi Matteuccia struthiopteris
Viherseinällä alppikärhössä on jo nuput. Tämä kärhö kukkii melkein koko kesän.
Alppikärhö Clematis alpina
Näistä en tiedä mitä mahtavat olla. Olisiko pari vuotta sitten pihalle yht'äkkiä ilmestyneet ukkolaukat? Viime vuonna niitä ei taas näkynyt enkä itse niitä ole koskaan istuttanut.
First flowers are blossoming in our shadow garden.
Every place is so full of pollen that it is even hard to take decent pictures. Weather forecast promised little rain at the end of week. Hopefully it will wash away most of pollen and clear the air.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti