Mökillä ei ole oikein ollenkaan puutarhaa. Omenapuita on muutama, yksi ruusu ja pari valekirsikkaa. Muuta kukkivaa ei tontilla vielä ole.
Olen ihaillut yhdellä pihalla hyvin hoidettuja kohokukkapenkkejä. En ole kuorikatteen suuri ystävä vaikka sillä on hyviäkin puolia. Käytin sitä itse, kun viime kesänä istutimme kasvireuna-aidan mökille.
Aloitimme suunnittelun narun avulla. Narulla katsoimme kokoa ja muotoa. Lopuksi maalasimme merkintämaalilla alueet, joista nurmikko kuorittaisiin pois. En halunnut suorakaiteen muotoisia vaan sellaisia pehmeänmuotoisia. Mielessä pidin mahdollisuuden kukkapenkkien kitkemiseen, mihin autolla on jatkossa päästävä sekä mahdollisesti pihalle tulevat kävelykäytävät.
Kohopenkkejä tulisi kaksi, sijoitettuna limittäin. Rannasta katsottuna näyttäisi, kuin siinä olisi yksi suuri kukkapenkki.
Vuokrasimme pienen kaivurin, jolla homma kävi paljon helpommin kuin lapion kanssa. Kumitelat eivät vaurioittaneet nurmikkoa.
Yläpihalle toimitettiin pari kasaa lannoitettua multaa, joka sitten toisella vuokrakoneella siirrettiin tarvittaviin paikkoihin. Tarkoitus olisi pitää nurmikon reuna siistinä kanttausraudan avulla.
Taimia tosiaan sain lahjoituksena anteliaalta rouvalta, josta viimeksi kerroinkin. Kotipihalta otin myös muutamia alkuja. Puutarhaliikkeestä saatiin loput.
Väreiksi toivoin valkoista, sinistä ja punaisen erisävyjä. On korkeampia kasveja (80-100cm), keskikorkeita (40-60cm) sekä matalia (10-20cm). Kukinta-aika toisissa alkaa jo huhtikuussa ja viimeisimmät kukkivat syyskuuhun asti. Paikka on aurinkoinen, paksumultainen, hyvin kosteutta läpäisevä.
Nämä kasvit penkkeihin valikoituivat:
- kääpiöakilleija
- jaloakilleija
- rantalaukkaneilikka
- elokuunasteri
- hopeahärkki
- kaunokainen
- sininata
- punahattu
- siperiankurjenmiekka
- idänunikko
- viiruhelpi
- täpläleimu
- syysleimu
- turkestaninmaksaruoho
- tarhaneilikka
- syyshortensia 'Jääkarhu'
- särkynyt sydän
- erilaisia kuuliljoja
- esikkoja
- lemmikki
- jättipoimunlehti
- ukonkello
Nyt tietysti jännitetään ostimmeko kalliit kanin ja kauriin ruuat vai pystymmekö pitämään syömärit loitolla. Mitkä viihtyvät paikassaan, mitkä häviävät vähin äänin ja mitkä leviävät? Tämän kaiken näkee varmasti vasta viiden vuoden päästä, mutta on jännittävää seurata miten tulee käymään.
Two new flowerbeds were planted. There was altogether 100 plants. Colors I wanted was white, blue and different shades of red.
Now we are nervous that did we buy expensive food for rabbit and deer's or can we protect these flowerbeds long enough to see what plants will like the place and start expanding. I think after 4 years we'll see which plants are the survived ones.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti