Ompelen mummuni vanhalla Singer ompelukoneella. Ompelukone on painava ja näyttää siltä että selviytyisi vaikka maanjäristyksestä. Mukana on vielä manuaali sekä alkuperäiset lisäosat.
Ainoa mikä on vaikeaa tämän koneen kanssa on esimerkiksi housujen lyhentäminen. Housun punttia kun ei saa minkään 'ympäri', koska alataso ompelukoneessa on suuri ja pöytätasoon asti.
Tämä yksilö on Made in Great Britain. On tällä rautaisella vehkeellä ommellessa sellainen tekemisen meininki :)
When I have to sew something, I use my grandmothers old sewing machine. Machine is made of iron and it's very heavy. It looks like it would survive from the earthquake.
I tried to find the information about how old this machine could be but had no luck. I do think that if I just keep the machine clean and well-oiled, it will easily last for next 50 years. Maybe then it is antique with great value?
Olen nyt ensimmäistä kertaa päässyt aloittamaan lintujen ruokinnan mökillä. Minulla on metallinen 'mökki' siemen-pähkinäseokselle ja teline talipalloille. Sijoitin nämä pois mökin pihapiiristä takametsään toivoen, että sinne poikkeaisi aremmatkin (ja harvinaisemmat!) linnut.
Aloitin lintujen ruokinnan kolme viikkoa sitten. Aluksi näytti, että yksikään lintu ei löydä ruokintapaikalle. Nyt siemenseosta on mennyt melkein puolitoista 'mökillistä' ja talipalloja neljä kappaletta.
Mitään harvinaisuuksia ei kyllä ole näkynyt vaan ihan tavallisia tiaisia siinä käy. No onneksi edes ne.
Löysin mielestäni hyvän paikan näille telineilleni: vanha mänty, jossa on monta oksanpätkää missä voi pähkinöitä mutustella ja odottaa vuoroaan hakemaan siemeniä tai nokkimaan talipalloja.
Toiveessa olisi nähdä pyrstötiainen, töyhtötiainen ja punatulkku. Saa nähdä millaisia kävijöitä talven myötä tulee.
Now I have a chance to feed the birds over the wintertime. I hang these feeders on to old pine a bit away from the garden at Leisure Home.
First it looked like there will not be any birds but now I have refilled the feeders once already. Of course I am hoping to see some rare species. At the moment visitors are our common birds.
Joulustelu on alkanut nyt täälläkin torpassa. Viime vuonna annoin ystävän pienelle pojalle 24 pientä pakettia, jotka toimivat joulukalenterina. Postausta pääset katsomaan täältä. Tänä vuonna ajattelin tehdä hänelle paremman joulukalenterin, oikein seinälle laitettavan.
Tarvikkeina minulla oli vahvaa pahvia, kirpparilta ostettu tapettirullan puolikas, värillisiä pahveja, kolme erilaista kuviolävistäjää, pieniä paperipusseja kirpparilta, narua, liimaa sekä decoupage-lakkaa.
Pieni 5-vuotias poika on varmasti enemmän kiinnostunut päivittäisistä yllätyksistä kuin siitä onko kalenterin koristeena sydämiä vai tähtiä. Koristelu onkin tehty ajatellen perheen äitiä ja sitä, että hän voi pitää kalenteria esillä seinällä.
Viime vuonna pojalle tehdyissä pikku paketeissa oli erilaisia tavaroita, kolikoita ja makeisia. Makeiset olivat olleet kaikkein mieluisimpia, joten tänä vuonna pussukoissa on vain namia.
Nyt jännitetään miten tämä joulukalenteri otetaan vastaan :)
This year's DIY advent calendar for my friend's 5-year-old son. Inside the small bags is some sweets. Last year those were most wanted. My last year's advent calendar for the boy you can see from here.
Kunnon 'aivojumpan' vastineeksi täytyy tehdä välillä käsilläkin jotain. Olen jo jonkin aikaa halunnut tehdä monesti sisustuskaupoissa ja -lehdissä näkemäni peilin, jonka ripustuksena toimii ympärillä oleva vyö tai naru.
Vintiltä löytyi mummuni vanha peili vuodelta 1965. Hinta silloin 52,00 markkaa.
Muita tarvittavia tarvikkeita ovat kolme vyötä (kirpputorilta 2€), maalia, hiomapaperia sekä liimaa.
Ostin pienen purkin nyt niin kehuttua kalkkimaalia. Maali kuivui todella nopeasti, mutta ei ihan lempimaaliksi yltänyt maalattavuudessa. Pensselin raidat jäävät todella hyvin näkyviin ja nopean kuivumisen vuoksi maali ei anna yhtään varaa jälkisipaisulle.
Kahden kalkkimaalikerroksen jälkeen maalasin reunukset vielä kerran valkoisella kalustemaalilla. Kuivumisen jälkeen hioin pintaa rikki hienolla hiomapaperilla. Yhdistin kolme samanpaksuista vyötä soljista toisiinsa ja liimasin vyöt peilin reunaan.
This old mirror from my grandmother has been waiting for little tuning. I bought 3 old belts from the Flea Market (2€).
I painted the frames first with turquoise chalk paint and then with white furniture paint. When that was dried I swept the surface with fine sandpaper to get some of the chalk paint visible. Then I glued belts around the frames.
I am so happy with the result!
