Jouluposti esille / Advent calendar, window 19

Saadut joulukortit on ihana laittaa johonkin esille. Meillä on kortteja ripustettu salusiinin verhovaijeriin pienillä pyykkipojilla.

Yläikkunan peitoksi ajattelin vielä koittaa taitella suuria kartonkisia tähtiä. 

Ikkunan välissä on kirpputorilta löytynyt rekifiguuri. Mielestäni sopii hienosti vanhan talon henkeen.

Toisessa ikkunassa on mummun peruja Orvokki Laineen tyttöfiguuri (Kupittaan Savi) olkipukin kanssa.

Verhotangossa on nyplätty joulukello. Lahja kolleegalta töistä jo monta vuotta sitten. Hänen taitava tyttärensä nyplää.

Advent calendar, window 19: One way to display Christmas cards

Grafiikkaa / Graphic art

Kotona olohuoneen yksi seinä on ollut tyhjä. Olen siihen koittanut ryijyäkin, mutta se ei oikein sopinut. Nyt vintiltä siihen saatiin vanha grafiikkataulu.

Ja kuinka hyvin se sopiikaan paikkaansa. 

Taulu on Unto Kasken tekemä vuodelta 1965. Kuvassa näkyy kaupunkimme kirkko ja joki.

Pidän siitä, että meillä sekoitetaan uutta ja vanhaa. Toisella seinällä olevat valokuvat olen aikoinaan tilannut jenkeistä. 

New art piece to our living room was found from the attic. Graphic by Unto Kaski from 1965. Love it.

Mökkitunnelmaa / Cottage atmosphere

Laitoin Wanhaan Villaan toisen kirppareilta löydetyistä ruotsalaisista kyntteliköistä. Vihreissä pulloissa pöydällä on patterilla toimivat pullovalot.  

Tuollainen kynttelikkö tuo niin kotoista tunnelmaa, kun ulkona on aivan säkkipimeää.

To make this cozy cottage atmosphere you will need old candelabra, warmth from wood stove, wool socks and a hot drink. Then it doesn't matter that most of the day it's completely dark outside.

Valoa kansalle / Light to the people

Marraskuu on niin pimeän pimeä kuukausi. Täällä märässä Pohjolassa sitä on jotenkin koitettava piristää. Mikä sen hienompaa kuin laittaa tunnelmavaloja pimeyteen. Niitä kun myydään niin paljon erilaisia, että varmasti jokainen löytää mieleisensä.

Kotiin olohuoneen vitriinin päälle pääsi kirppikseltä aikoinaan löytynyt kynttelikkö. Tästä on aikaisemmin juttua ollut blogissa täällä. 

Tämä kynttelikkö on meillä esillä talven aikana, jälkeen joulunkin. Niin kaunis sisustusesine, joka todella luo tunnelmaa.

Ulos tulikin sitten enemmän väriä. Minulla on aina ollut lämpimän valkoiset ulkovalot, mutta nyt tunsin vahvasti, että on saatava väriä. Johtuuko tämä pimeydestä, korona-ajasta vai mistä, mutta nyt oli näiden aika. Ja todellakin toimii. Heti piristi ja teki pihasta hauskemman.

Saunan pukuhuoneessa valaisee tähti.

November in Scandinavia is traditionally very dark. It's raining a lot and there isn't snow on the ground. To survive this dark time, I put already old electric candelabra in the living room.

For outdoors I longed some color. My first outside lights with colors did brighten up the garden. Those make you smile when you come home.

What are your tricks to survive through dark times?

Kodin pienet yksityiskohdat / The little details in decoration

Oletteko koskaan miettineet mitä kaikkia tavaroita kotiin laittaakaan esille? Miksi valitsee juuri ne tavarat sillä kertaa?

Siksi, koska tunteisiinhan ne vaikuttavat. Tässäkin vitriinin päällä on Lontoon modernin taiteen museosta ostettu puunukke. Se muistuttaa minua matkasta, uuden ystävän saamisesta sekä tunnemyrskystä. Ja onhan se vielä kaunis esine. 

 

Upean sohvani päälle on tullut uutta esiteltävää. On Rakentajan hamstraamia lasimaljakoita sekä muutama taulu. Ruusutaulu on isoisoäitini maalaama.

Olohuoneeseen haen kahta erilaista nojatuolia sohvan kaveriksi. Mutta eihän tässä kiire ole, kun on kuitenkin vielä jotain missä istua.

Vitriini on kyllä todella kaunis ja upea löytö Tori.fi sivustolta. Nyplääjätaulu on mummuni vanha ja erittäin tärkeä minulle. Hän oli aikoinaan kielikurssilla nuorena Englannissa ja osti taulun silloin, koska nyplääjä oli itsekin. Tämähän on kopio Johannes Vermeerin (1600-luvulta!) taulusta 'Lacemaker'.

Tuli seinälle muutakin muistoa mummusta. Hänestä on otettu valokuva ikkunan läpi, kun ikkuna on ollut talviaamuna täynnä jääkukkia. Hän on nyplännyt pitsikehyksen kuvaan itse.

Pikkulipaston päällä on Rakentajan pappan puiset  shakkinappulat. Ruusutaulu ja kello ovat kirppikseltä. Posliinikoira on isoisoäitini. 

Makuuhuoneessa kaapin päällä on tauluja. Suuremman julisteen nimi on 'a girl with the blue hair'. Hauska korppilamppu onkin esitelty jo aikaisemmin, sen postauksen löydät täältä.  

Alla olevan piirroksen tilasin netistä, jota sitten itse väritin. Sen viereen sopii niin kauniisti värikästä keräyslasia. Aika hauska asetelma.

Eteisessä roikkuu muutama vintage kassi sekä värjäämäni pikkujakku. 

Have you ever thought why you pick some of your pieces into decoration? And you rearrange those on and on?

It's because of the feeling those will give you.

Everybody enjoy your beautiful Homes ♥

Erik Bruun

Ystäväni keittiön seinällä on kolme Erik Bruunin lintugrafiikkaa. Upeita tauluja, jotka sopivat juurikin luontoihmisten seinälle.

Erik Bruun on tunnettu muun muassa Jaffa-mainoskuvistaan sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Saimaannorppa-logosta. 


Saimaannorppa 1974

Kuvan linkki: https://bruundesign.com/en/verkkokauppa/lintu-ja-elainjulisteet-en/saimaa-ringed-seal-1974-2/

Tällä norpalla on niin hilpeä hymy  :)


Merikotka 1962  

 Kuvan linkki: https://bruundesign.com/en/verkkokauppa/lintu-ja-elainjulisteet-en/white-tailed-eagle-1962/

Erik Bruun on tuottelias graafikko. Hän on suunnitellut mainosjulisteita, postimerkkejä, seteleiden taustapuolia, yritysten logoja, postikortteja ja julkaisujen ulkoasuja. Suomen monimuotoinen luonto on hyvin usein hänen aiheenaan.

Sukeltava kuikka

 Kuvan linkki: https://bruundesign.com/en/verkkokauppa/lintu-ja-elainjulisteet-en/black-throated-loon/

Erik Bruunin sivustolle pääset tästä.

"Bubi" 2006

Kuvan linkki: https://bruundesign.com/en/verkkokauppa/lintu-ja-elainjulisteet-en/bubi-2008/

Mummuni oli luonnonsuojeluliiton jäsen ja minulla on käytössä vieläkin norppapyyhkeitä. Luontoliiton luontokaupassa myydään myös Erik Bruunin julisteita. Sivustolle pääset tästä.

Jo pidemmän aikaa minun on pitänyt tilata näitä julisteita mökille. Nämä sopisivat niin hyvin saunarakennuksen seinälle.

Vivian Maier

Vivian Maier (1926 - 2009) toimi 50-luvulta alkaen lastenhoitajana New Yorkissa. Vapaa-aikanaan hän kuvasi kaduilla ihmisiä ja yleistä elämää. Viimeisinä vuosinaan Vivian kärsi köyhyydestä ja hänen varastonsa pakkohuutokaupattiin vuokramaksujen vuoksi. Varastosta löytyi yli 100 000 negatiivia.

Vivianin kerrotaan olleen hyvin yksityinen ihminen, joka ei koskaan näyttänyt kuviaan kenellekään. Hänen ottamansa kuvat ovat kuitenkin vaatineet hänen menevän lähelle ihmistä, melkein kiinni iholle. Olen miettinyt tunsivatko ihmiset, että hän oli röyhkeä kuvatessaan ihmisiä läheltä, valmistautumattomana ja arkisena? Mutta juuri sen vuoksi kuvat ovat niin valloittavia. Parhaat kuvat tulevatkin mielestäni elämää nähneistä ihmisistä, joiden ilmeet kertovat jotain. Ei kuvankauniista silosista nuorista, jotka vielä esittävät jotain roolia.

Sain itse tietää Vivian Maierista, kun televisiossa tuli dokumentti Vivian Maierin salaisuus. Se oli todella mieleenjäävä. 

Maaliskuun alussa olimme menossa Rakentajan kanssa Helsinkiin katsomaan Suomen valokuvataiteen museon Maierin näyttelyä Omakuva ja sen varjo. Näyttelyssä on esillä 83 hänen valokuvaansa ja kuvaamiaan kaitafilmejä. Koronatilanne alkoi silloin todenteolla ja tämä matka oli peruttava. 

Alla muutama kuva kertomaan millaisia kuvia hän otti.
Linkki hänestä kertovaan sivustoon on tässä:
http://www.vivianmaier.com/

 Kuvan linkki: http://www.vivianmaier.com/gallery/street-1/#slide-14

Kuvan linkki: http://www.vivianmaier.com/gallery/street-1/#slide-25 

Kuvan linkki: http://www.vivianmaier.com/gallery/street-1/#slide-5 

Kuvan linkki: http://www.vivianmaier.com/gallery/street-1/#slide-26

Kuvan linkki: http://www.vivianmaier.com/gallery/street-1/#slide-27

Retromekot : Sinistä / Retro dresses : Blue

Minulla on monta sinisen sävyistä retromekkoa. En edes ole ajatellut, että sininen olisi värini, mutta nämä mekot ovat upeita. 

Seuraavassa mekossa on hyvä leikkaus ja se on oikein asiallisen oloinen. Tällä kelpaisi mennä pankkineidin eteen.

Astetta hauskempi mekko on tämä pallokuvioinen.

Nämä yksityiskohdat  ♥

Ihan tummansininen menee enemmän ehkä iltaan. Olisiko tämä mekko juuri sopiva tuleviin syksyn Venetsialaisiin? Häivähdys vielä kesästä, mutta illan sinisyys pohjalla.

Seuraavassa mekossa on tähtitaivas tunnelmaa.

Sitten olisi pari jakkua. Turkoosi on todella hienosti muotoonommeltu ja hieman pidempi kuin tummansininen. Turkoositakki menisi valkoisten housujen ja sen eilisen ruutupaidan kanssa kesäterassilla? Tummansininen mustien housujen kanssa teatterissa? Asustettuna rintarossilla. 

Vielä minulla on oikein siliävä sininen paita valkoisella kuviolla. Tämä on niin lemppari.

Today's topic with retro dresses was Blue. Did you like these? Tomorrow will come my final post of 'retro dresses'. Don't miss it!

Retromekot : retroretro / Retro dresses : So retro

Aloitettiin tämä postaus taas emännän mekolla. Nyt onkin tällainen 80-luvun tyylinen. Tässä leikkaus ei ole niin hyvä kuin eilisessä 'flamenco-mekossa'. Parannusta on kuitenkin yksi tasku.

Sitten olisi tällainen karkeaa kangasta oleva vaaleanpunainen paita. Tämä on myös melkein läpinäkyvä, että jo sen vuoksi on pakko laittaa alle toinen paita. Mutta on ainakin värikäs.

Kesällä puutarhassa voi olla kuumakin, kun keskipäivällä touhuaa kukkapenkkien parissa. Ainakin kaksi viimeistä kesää ovat osin olleet todella tukahduttavia.

Tässä ihanan kevyt kukkamekko, joka on tarpeeksi väljä, että pääsee kyykistelemään kukkapenkkeihin. 

Edelliskesänä mökillä pesin ulkovessaa samantapaisen mekon kanssa. Jotenkin ampiainen livahti hameen helmasta ja pisti reiteen. Kyllä kuumotti! 

Puutarhuri tarvitsee päällensä oman orvokkipaidan. Ja paidassa on hyvä olla taskut pienille oksasaksille ja hanskoille.

Arkimekkoja pitää myös olla. Sellaisia mukavia päällä, jotka ovat miellyttävää kangasta. Tässä on kaksi sellaista. 

Nämä mekot ovat sellaista siloista pehmeän miellyttävää kangasta. Tässäkin on aivan hurmaava kuvio.

Pehmoista on seuraavankin mekon kangas. Niin pumpulinpehmoista, että voisi vaikka nukkua tämä päällä.

Entäs tällainen paitapusero? Tähän kuuluu tuo kangasvyö, mutta voisi sen laittaa vaikka kaulaankin rennosti roikkumaan. Ruutuinen ja siliävää kangasta.

Menisikö paita tämän harmaan puolihameen kanssa?

Tässä hameessa vyönsolkikin on päällystetty kankaalla. Ihana yksityiskohta. Tuleeko teille kuitenkin tästä mieleen Lottapuku?

Seuraavaa mekkoa voisi käyttää vähän viileämmilläkin säillä pitkähihaisen paidan ja paksujen sukkahousujen kanssa. Pitkävartiset saappaat ja räväkkä laukku mukaan? Tämä mekko on paksu ja painava - olisiko trikoota? Väri on todella hauska. 

Sitten on juhlamekko, joka saa sinut tuntemaan itsesi Aikuiseksi. Tässä on pienet olkatoppukset ja pussihihat. Henkarissa roikkuen ei saa sitä kuvaa, kuinka hyvin mekko istuu päällä, mutta tämä päällä tuntee lähtevänsä juhliin. Tämä on yksi suosikeistani.

Jos matkustaisi, niin näitä pitäisi laittaa matkalaukkuun. Eivät nimittäin rypisty.

Seuraavassa mekossa on niin kaunis kangas. Tummalla pohjalla vaaleita kukkia ja sinistä sekä vihreää joukossa. 

Näen tämän aivan jonkun ylioppilaan päällä. Menisi hyvin ylioppilaslakin valkoisen ja mustan kanssa. Tämä on todella upeasti muotoonleikattu mekko ja lyhyt, joka sopii nuorelle naiselle.

This was my number two of retro dresses post. Today's topic was So retro.