This blog is about living in a 1800-century house. It's about desire towards making things on your own, flea market findings and enjoying nature. Welcome!
Voihan takatalvi. Se tuntuu aina niin epäreilulta ja synkältä kauniiden ja lämpien keväisten päivien jälkeen. Meriharakatkin ovat varmasti ihmeessään, kun nokkivat lunta.
Millä sitä muuten piristäisi mieltä, kuin kukkasilla. Ja iloisen värisillä.
You need to buy flowers to cheer up your days. And pick some nice bright colors.
Pari vuotta siitä varmasti keskusteltiin, kun Rakentaja väen väkisin halusi mökille saunarakennuksen keittiöön astianpesukoneen. Suostuin siihen viimein ilomielin, kun suunnitelmien mukaan samalla saisin enemmän laskutilaa pikkukeittiöön.
Saunarakennuksen alkovin kohdalle tehty keittiö esiteltiin täällä. Silloin keittiöön saatiin kaksi laatikostoa, avohylly, pieni allas ja liesi.
Sen jälkeen on seinälle tullut pari pientä hyllykköä.
Taso meni kokonaan uusiksi. Se on Bauhausista, kuten oli entinenkin.
Keittiö on nyt viimeistellyn näköinen, kun kaikki on integroitu samanlaisten kalusteiden taakse.
Kitchen is now well suited for interior and I got the extra space I needed for.
Mökin yläpihalla kasvoi todella suuri koivu, joka näinä menneinä kuivina kesinä on imenyt viimeisetkin vedet muilta kasveilta ja nurmikolta. Se myös teetti hurjasti töitä syksyisin. Päätimme jo viime kesänä, että talvella puu tullaan laittamaan poikki ja pinoon.
Tästä puusta otettiin talteen muutamia runkokiekkoja. Niistä voisi askarrella syksyllä jotain hauskaa.. Kanto jätettiin aika korkeaksi, kun sillekin on suunnitelmia. Pienet oksat odottavat kasassa oksasilppuria ja kesän alkua. Niistä saa katetta moneen paikkaan. Koko puu siis hyötykäytetään viimeiseen tikkuun asti.
Kesällä vasta näemme miten suuri maisemanmuutos onkaan.
Elämässä on tapahtunut suuri muutos - aloitin uuden toivotun työn toisessa kaupungissa. Tämä muutos tulee vaikuttamaan moneen asiaan, mistä olen oikein innoissani.
Näistä asioista johtuen on bloggaus jäänyt pariksi kuukaudeksi tauolle, mutta nyt alan purkamaan valokuvavarastoani. Vaikka mitään ei ole kuulunut, niin ihan samaan tahtiin ollaan tehty juttuja. On ollut taas remonttia, uudistettu nurkkia ja askarreltu kaikennäköistä.
Terveenä olemme säilyneet. Nyt kyllä tuntuu, että tauti pahalainen pyörii ihan lähipiirissä, että saa nähdä vieläkö siltä säästymme.
By being quiet here in the blog doesn't mean that we haven't done anything - we have done many things and I have plenty of pictures to show You. So from now on, blog posts are about to come again :)
Niin se on lähes taputeltu tämäkin vuosi. Vuosi on mennyt taas huiman nopeasti. Monenlaista on tullut touhuttua ja yksi suuri päätöskin tuli tehtyä. Paljon on myös uusia suunnitelmia tulevaisuudelle.
Joulunpyhinä mökkipiha oli kauniisti lumen peitossa. Eilinen sade sulatti osan lumesta jo pois.
Hauska koira, jota odotetaan vieraaksi uudestaan.
Juomaksi on oikein superherkkua: Cherry Royal. Ystävän tekemää kirsikkalikööriä tujaus lasin pohjalle ja kuohuviiniä päälle. Kauniin väristä ja niin hyvän makuista :)
Syksyllä katselin Wanhan Villan nurkassa olevaa putkikoteloa taas sillä silmällä, että jotain siihen voisi keksiä.
Itse kotitonttu on ollut niin kiireinen, että häntä ei ole näkynyt. Katsotaan koska hän tulee esiin.
Länsi-Suomessa, kuten ympäri Suomea, on ollut kireitä pakkasia. Olen tietysti mökillä seurannut lahden jään muodostumista, joka alkoi yllättävän aikaisin tänä vuonna.
Aamulla 27. marraskuuta oli lahdessa ensimmäinen kunnon jääriite. Aamu oli kaunis, mutta iltapäiväksi tuli jo pilvistä.
Olin viikonlopun kestävällä kansalaisopiston lasinsulatuskurssilla. En ollut koskaan kokeillut tätä tekniikkaa.
Nyt kurssin käytyäni en suosittele viikonloppukurssille menemistä, jos olet vasta-alkaja. Tähän olisi hyvä olla omat työkalut ja tarvikkeet, ettei tarvitsisi odotella vuoroaan yhtiin pihteihin tai palaan rautalankaa. Jos taas olet jo tehnyt näitä aiemmin, on viikonloppukurssi juuri oivallinen. Saa rauhassa keskittyä tekemään yhtäjaksoisesti vaikka suuremmankin työn.
Minulla oli kurssille mennessä kaksikin eri suunnitelmaa. Tämän tietysti toivoin nopeuttavan pääsemistä itse työntouhuun ja muutenkin olen mieluiten aina valmistautunut.
Toinen suunnitelmani oli aivan liian kunnianhimoinen juuri aikaisemmin mainitsemieni syiden vuoksi. Toisen ohjaajakin kelpuutti lähtökohdaksi.
Alle laitetaan 'peruslasi', jolle erilaisia lasinpaloja aletaan kokoamaan.
Viivi-venettä harjoittelin ensin leikkaamalla ikkunalasia ja hyvä niin, koska ensimmäinen halkesi kahtia.
Palat leikattiin haluttuun muotoonsa niin tarkasti kuin mahdollsita ja sitten hiottiin mittaansa. Tarvitsin myös pienempiä paloja, joita murskasin saamaan ongenkohon ympärille elävyyttä. Ne liimattiin lasiin erikoisliimalla.
Vapa ja siima ovat hyvin ohutta lasiputkea, jota kynttilän avulla sulatin muotoonsa. Ihmeesti sain niistä sellaisia kuin pitikin.
Tältä työ näytti, kun se lähti ohjaajan kotiin sulatukseen. Hän lisäsi taivaalle vielä hippuja, jotta se ei olisi niin yksinkertaisen tasainen.
Ja tälläinen sieltä tuli.
Ihan hauska työ, mutta ei tuo lasinsulatus ehkä ollut ihan minun juttu. Tai sitten vika oli siinä viikonloppukurssissa. Kyllä sitä nyt kuitenkin pukuhuoneessa katselee.
Lintulauta oli mennyt jo parin talven aikana aika huonoon kuntoon, joten se tarvitsi vähän huomiota osakseen.
Rakentaja laittoi katolle huopaa ja minä maalasin mökin uudelleen.
Minulle oli jäänyt lintusabluuna aikaisemmasta postilaatikon tuunaamisesta, jolla sain töpötettyä linnun talon seinustalle. Saa nähdä mitä mieltä linnut siitä ovat.
Kun illat alkoivat loppukesästä pimenemään, huomattiin tarve valaisimelle kesähuoneeseen. Meillä oli vanha myrskylyhty, josta pyysin Rakentajaa tekemään kattovalaisimen.
