Blogin joulukalenteri luukku 16 on jouluikkunamme.
Ikkunan taustalla on pahvista tehdyt korkeat huiput. Koristeeksi laitoin vanhat olkipukit ja olkienkeleitä. Rakentajan tekemät 'Hyvää Joulua' puunapit roikkuvat ylhäällä.
Blogin joulukalenteri luukku 16 on jouluikkunamme.
Ikkunan taustalla on pahvista tehdyt korkeat huiput. Koristeeksi laitoin vanhat olkipukit ja olkienkeleitä. Rakentajan tekemät 'Hyvää Joulua' puunapit roikkuvat ylhäällä.
Jo viime vuonna minulle tuli hyvin voimakas tunne, että on saatava iloa ja väriä kotipihalle joulunaikaan. Hommasin silloin pieneen pihakuuseen värilliset valot.
Kirkkaat, värikkäät ja niitä on runsaasti. Upea väriläiskä talon kulmalla. Nämä ilahduttavat aina kun tulee kotiin.
Komea joulukuusi on tuotu taas torille. Tänä vuonna se onkin oikein sopusointuisen kaunis kuusi.
Lumottu maailma käsissäsi
unelmat ulottuvillasi
ottaa, elää ja kokea
rientää kohti
kohdata
olla rinnalla
turvata
Ne tarinat eivät tule vastaan
marketin kirjahyllystä
päivän lehdestä
televisiosta
netistä
Istu siis ja
kuuntele vanhusta
kohtaa juuresi
historiasi
Istu siis ja
kuuntele
Justin Larma
Ruosteinen kehä
kuun ympärillä lupaa
lumisadetta.
Mutta yöllä selkenee.
Aamulla maa kohmeessa.
Keijo Nevaranta
Kotipihan hortensia on ollu taas tänä vuonna täynnä kukkia ja yksi suuri oksa menetettiiinkin rankkasateen aikaan.
Tänä syksynä kukat punastuivat yllättävän nopeasti ja muuttuivatkin lopulta todella punaisiksi.
Hortensia kurkoittelee pitkälle kadulle ohikulkijoiden iloksi.
Eilen ihailtiin myöhäisiä kukkivia kasveja mökillä. Kotipuutarhassakin kukkii vielä. Hortensian aika on juuri nyt.
Juuri toissapäivänä eräs rouva tuli ovelle kolkuttelemaan ja kysymään mikä hortensia tämä meidän puuksi kasvanut oikein on. Sitä en tiedä, enkä sitä kuinka vanha kasvi on, mitä myös useat ihmiset kysyvät. Vain sen tiedän, että vanha. Suureksi puumaiseksi se on varmasti kasvanut, koska valoa pihalla on vain katon korkeudella. Näin siitä on tullut pienen puutarhamme todellinen kruunu.
Pihan perän laatoituksen Rakentaja pesi painepesurilla. Laatat olivat kuin huomaamatta tummuneet ja muuttuneet nuhjuisiksi. Nyt ovat taas kuin uudet.
It's now the time for our beautiful and huge hydrangea to blossom.
Kerrankin kaunis kirkas päivä niin lähdettiin vähän ulkoiluttamaan kameraa.
Käykääs katsomassa kirkosta syyskuva (klikkaa tästä). On aika erilainen tunnelma ihan samasta paikasta.
Hauskat palmut huojuvat rannassa entisellä paikallaan.
Kun olin kolme päivää kurssilla, kotiin tullessa minua odotti kotipiha lumipeiton alla.
On ihanaa, että tuli oikea talvi. On lunta ja pakkastakin. Ihmiset käyvät hiihtämässä ja luistelemassa enemmän kuin aikoihin.
Kaupungissa järjestettiin viikon kestävä valotaidetapahtuma. Eri puolilla kaupunkia oli valaistu rakennuksia tai seinäpinnoille oli heijastettu kuvia.
Näitä tapahtumia on ollut muissakin kaupungeissa ja hienoa, että tällaista järjestetään. Kun kaikki näyttelyt on koronan vuoksi jäänyt käymättä, on tämä turvallinen vaihtoehto saada/nähdä jotain elämystä.
Tässä oli hauskasti heijastettu E -kirjainta Silmäoptikon seinään kuin näöntarkastuksessa.
Kaupungintalo oli varmasti komein kohde. Värit vaihtuivat niin sisällä kuin ulkona.
Vanha Kaupunki ja lumi. Ihmeen hyvin mielestäni aurat saivat pääväylät auki pidettyä. Päivän päästä lumimyräkästä oli saatu jo pienemmätkin väylät edes kertaalleen ajettua.
Pienellä pihalla tila tulee nopeasti vastaan, mutta sain tämän lumimäärän vielä kukkapenkkeihin mahtumaan.
Talvinen hortensia on kyllä melkein yhtä näyttävä kuin syksyinen.
Kirkon ympäristö oli kaunis, vaikka lumi oli puista tuiskunnut suurimmaksi osaksi pois.
This day it was so cold that my eyelashes froze together. So after little walk at the town I quickly came back home and put fire on the stow.
Nyt korona-aikana ei ole näyttelyihin päässyt ollenkaan. Piipahdin pikaisesti kirjastossa (keräsivät siellä joulukortteja ikä-ihmisille) ja aulassa oli Rauno Luttisen näyttely.
Jo kaukaa näkyi värikkäitä maalauksia, jotka oikein vetivät puoleensa pimeänä päivänä.
Rauno Luttisen Curriculum Vitae
Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy
Sinne saataa löytää, vaikka paikallansa pysyy
Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa
Itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa
Joulumaa on muutakin kuin tunturi ja lunta
Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta
Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä
Joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä
I won't even wish for snow
I'm just gonna keep on waiting
underneath the mistletoe
Aamupäiväkävelyllä ihastelimme taas kirkon läheisyydessä syksyn värejä. Ruska ei ole täällä aivan täydellinen tänä syksynä. Lehdet tuntuvat tippuvan ennen kuin ovat täysin keltaisia. Vaahteratkaan eivät olleet ihan räiskyvän värisiä.
Olen aikaisemmin kertonut, että bloggaaminen on hieman vaikeutunut, kun tavallinen kuvankäsittelyohjelma picasa lopetti toimimisen. Nyt olen hankkinut uuden tietokoneen sekä Lightroom kuvankäsittelyohjelman. Olen siis vasta opetteluasteella, joka varmasti näkyy kuvissa.
Sain ainakin tuon vesileiman kuviin näkymään. Hyvä minä :) Valokuvaamiseenkin sain ohjelman myötä uuden kimmokkeen. Nyt kuvien yksityiskohdat ovat tarkasti nähtävissä.