Nyt tuli se aika, että Rakentajan isoäidin ja pappan kotitalo piti tyhjentää. Raskas urakka, niin henkisesti kuin fyysisesti.
Meillä on kotona vintti täys oman mummuni aarteita eikä mitään lisää kaivata, mutta joitain asioita en vain pystynyt laittamaan pois.
Yksi niistä oli pitsiliinat. Pitsiliinoja ei ollut paljon ja huomasi kyllä, että ne ovat olleet käytössä harvemmin eli juhlien aikaan. Yritin pestä kaikki hellävaroin ja silittää parhaani mukaan.
Tämä liina on hennon persikanvaaleanpunainen valkoisilla reunoilla. Hempeän sopiva kesäkahvitteluun.
Seuraava liina ei ole varmasti käsintehty vaan tehdastekoinen. Vanha kuitenkin ja hyvän kokoinen.
Oli siellä nyplätty pitsiliinakin. Minullahan on nypläystyyny, nypylät, rasioittain nuppineuloja, paljon mynstereitä (nypläysmalleja) ja lankojakin. Sitä en tiedä koska nypläystä alan enemmän opettelemaan. Mummun opit kun ovat jo unohtuneet. Katsokaa kuinka kaunis perhonen on nyplätty tähänkin liinaan.
Joitain pikkuliinojakin oli. Näitä ainakin näkee käytettävän kynttilänjalkojen alla.
Vastaan tuli myös yksi virkattu kultainen pyöreä liina. Voi kun näitä olisi enemmänkin. Tekisi kattauksesta juhlavan.
Here is some old lace tablecloths from Builders grandmother.
I have always loved lace and have been posting about this issue several times earlier. Those posts can be seen by clicking Lace from the Tags list.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti